Yhä useammin puhutaan IoT:sta (Internet of Things), joka tarkoittaa laitteiden, kodinkoneiden ja rakennusten talotekniikan kytkemistä internetiin. Edistyksellisimpien toimijoiden markkinoilla olevat tuotteet ovat olleet vietynä internetiin jo ainakin kymmenen vuotta sitten. Älykkyyden nimissä on nyt ryhdytty myymään palveluja ja tuotteita jopa kovemmalla vauhdilla, kuin termillä energiatehokkuus viime vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Energiatehokkuustrendin taustalla on ollut muun muassa EU-direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta ja EcoDesign-direktiivi.

Älykkyystrendi on vasta alkusointua. Mutta mikä on älyrakennus? Visiomme mukaan rakennusten älykkyys on ensinnäkin yhteistyötä ja avoimuutta, jolla saadaan talon käyttäjälle aikaan energiatehokas, ympäristöystävällinen, terveellinen, turvallinen, viihtyisä ja elinkaarikustannuksiltaan edullinen rakennus, joka tukee IoT:tä sekä kysynnänjouston periaatteita.

"Rakennusten älykkyys ei rakennu itsestään."

Älykäs rakennus toimii itsenäisesti, ennakoi ja reagoi ulkoisiin muutoksiin ja käyttäjän tarpeisiin. Älykkäässä talossa käyttäjä saa reaaliaikaista tietoa rakennuksen tilasta, energiankäytöstä ja saatavilla olevista palveluista ymmärrettävässä muodossa. Hän kykenee vaivattomasti ohjaamaan rakennusta. Tämä on myös käyttäjän liiketoiminnan tehostamista, mikäli käyttäjänä on yritys.

Avoimuus tarkoittaa, että eri valmistajien teolliset älytuotteet kommunikoivat keskenään ja tuottavat tietoa järjestelmästä ulos standardoidulla tavalla esimerkiksi rakennuksen käyttäjälle. Käyttäjän tulisi voida olla vuorovaikutuksessa rakennuksen kanssa yhdellä yksinkertaisella käyttöliittymällä, esimerkiksi mobiilisovelluksella.

Tämän hetken markkinoilta löytyy lukuisia älylaitteita ja kokonaisia järjestelmiä palveluineen, mutta usein jokainen tuote on oma yksilönsä ja edellyttää erillistä käyttöliittymää. Avoimuus on myös kuluttajan ja kiinteistönomistajien edun mukaista.

Asiakkaalla ei ole velvollisuutta sitoutua pitkäksi aikaa vain yhden valmistajan tuotteeseen tai palveluun, vaan nämä ovat kilpailutettavissa. Avoimuus edistää älyjärjestelmien kokonaisvaltaista integraatiota, jolloin saadaan rakennusten käyttäjille toivottu tulos. Markkinat pakottavat teollisuuden ja palvelutuottajat avoimuuteen. Rakennusten älykkyys ei kuitenkaan rakennu itsestään. Vaikka tuotteet ovat avoimia, tarvitaan päteviä tekijöitä luomaan lopullinen tuote eli älytalo.

Älytaloissa mitattavan datan määrä tulee lisääntymään. Datan analysointi ja käyttö on yksi lähitulevaisuuden haasteista. Toinen haasteista on tietoturvallisuus. Tekniikkaa ja menetelmiä löytyy, yksilöllinen viestinnän salaus on ehkäpä edistyksellisin tapa suojautua.

"Sähkölämmityksen etuna on nopeatoiminen ja yksinkertainen ohjattavuus."

Brysselin virkamiehet, poliitikot ja ministerit katsovat, että älykästä automaatiota lisäämällä voidaan parantaa rakennusten energiatehokkuutta. Lisäksi automaation lisäys nähdään vaihtoehtona fyysisille tarkastuksille rakennusten kunnonvalvonnassa. Pidemmällä tähtäimellä tämä puolestaan vaikuttaa myös rakennusten korjausvelan kasvun ehkäisyyn.

Brysselissä katsotaan, että älykäs talo tuottaa käyttäjälle visiomme mukaisia arvoja, sähköautojen latausta ja kysynnänjoustoa unohtamatta. Kysynnänjousto on myös mielenkiintoinen käsite. Yksinkertaisuudessaan kysynnänjousto tarkoittaa kuluttajan energiankäytön automaattista siirtoa hetkenä, jona energian hankintakustannus on epäedullinen.

Esimerkiksi silloin, kun energiansiirtoverkon tehokapasiteetti on hetkellisesti käytetty tai energiantuottaja joutuu käynnistämään arvokkaita säätövoimalaitoksia. Kysynnänjousto on oiva tapa säästää rakennusten energiankäyttöön liittyviä kustannuksia.

Kuluttajan kysynnänjoustoa tarvitaan, sillä esimerkiksi epäsäännöllinen uusiutuvan energiatuotannon ja sähköautoilun lisääntyminen tulevaisuudessa lisäävät sähköverkoissa esiintyviä tehohuippuja ja säätövoimalaitosten tarvetta.Kysynnänjousto on myös yksi keinoista vähentää hiilidioksidipäästöjä. Kysynnänjouston esimerkkinä on sähkölämmitetty talo, jossa on kiuaspudotus ja jossa lämmintä vettä valmistetaan öisin.

Sähkölämmityksen etuna on nopeatoiminen ja yksinkertainen ohjattavuus. Ehkäpä sähkölämmittäminen on sopivin ratkaisu varsinkin, kun energiatehokkaan rakennuksen lämmitystehon tarve on olematon. EU:n rakennusten energiatehokkuuteen liittyvän direktiivin muutostyössä on tarkoitus kiteyttää nämä kaikki ajatukset yhteen lukuun, joka kuvaisi rakennusten älykkyyttä.

Lopputulos jää nähtäväksi.