− Punkit lähtevät liikkeelle, kun vuorokauden keskilämpötila on vähintään 0 astetta, joidenkin tutkimusten mukaan vasta + 5 asteen tietämissä. Punkki voi tarttua kissaan, koiraan tai ihmiseenkin maaliskuusta lähtien ja on niitä tavattu jo helmikuussakin. Yleensä kausi loppuu noin lokakuuhun, mutta lämpimänä syksynä niitä on löydetty vielä joulukuussa, eläinlääkäri Riitta Nikko kertoo.

Suomalaisista Ixodec ricinus -punkeista noin 15 % kantaa borreliabakteeria

Punkit itsessään eivät aiheuta sairastumista, vaan syynä on se, että ne imevät elinkaarensa aikana verta esimerkiksi hiirestä ja siirtävät näin esimerkiksi borreliabakteeria eteenpäin. Jokainen punkki ei onneksi kanna borreliaa; on arvioitu, että suomalaisista Ixodec ricinus-punkeista noin 15 % kantaa borreliabakteeria. Tämä ei kuitenkaan vielä takaa tartuntaa, vaan borrelian siirtyminen tapahtuu yleensä aikaisintaan 1–2 vuorokauden kuluttua punkin kiinnittymisestä, Nikko selvittää.

Punkkien levittämiä tauteja on useita, mutta Suomessa huolta aiheuttavat borrelioosi, anaplasmoosi ja puutiaisaivokuume, joista anaplasma on yleisin ja puutiaisaivokuume on harvinaisin. Borrelioosia ja anaplasmoosia voidaan hoitaa antibiooteilla sekä tukihoidolla, kuten kipulääkkeillä ja nesteytyksellä. Puutiaisaivokuume sen sijaan on virustauti, johon antibiootit eivät tehoa ja hoito on oireenmukaista eli tukihoitoa. Borreliaa vastaan on olemassa rokote, mutta se ei estä muita punkkivälitteisiä tauteja tarttumasta koiraan eikä poista punkkitarkastusten ja häätöjen tarpeellisuutta.

 

Punkin voi saada missä vain

Mistä eri paikoista punkit yleensä tarttuvat lemmikkiin?

– Punkit viihtyvät kosteikoissa, heinikoissa ja aluskasvillisuudessa. Tämän vuoksi niitä esiintyy erityisesti Suomen rannikkoalueilla ja Ahvenanmaalla. Ne valloittavat jatkuvasti uusia alueita ja nykyään niitä löytyy pohjoisinta Suomea myöten. Niitä voi löytyä myös kangasmetsistä, joten lemmikki ei sielläkään ole täysin turvassa.

Miten punkin pureman voi havaita esimerkiksi paksusta karvasta huolimatta?

− Koiran ihossa voi tuntua kova kohta, näppylä, jossa punkki on ollut kiinni. Lisäksi kotoa saattaa löytyä lemmikistä jo irronnut, itsensä täyteen verta imenyt punkki. Koirilla ei borreliatartunnan tapahduttua havaita yleensä punaista laajenevaa rengasta kuten ihmisen iholla.

Mitkä ovat yleisimpiä oireita koiralla?

− Borrelian oireisiin voi kuulua esimerkiksi kuumetta, ruokahaluttomuutta, väsymystä, niveloireita kuten jalasta toiseen kiertävää ontumista tai imusolmukkeiden suurenemista. Anaplasma saattaa aiheuttaa kuumetta, uneliaisuutta ja ruokahalun heikkenemistä sekä lihas- tai luustoperäistä kipua, imusolmukkeiden suurenemista tai pernan tai maksan laajentumista. Molemmissa tapauksissa oireet voivat ilmetä vasta useiden kuukausien päästä puremasta.

Miten diagnoosi tehdään?

− Koirasta voidaan ottaa verinäyte ja mitata veressä olevia vasta-aineita pikatestillä. Jos se on positiivinen, voidaan määrittää erikseen vielä vasta-aineiden määrä. Usein kuitenkin päädytään aloittamaan hoito, jos oireiden ja pikatestin perusteella on syytä epäillä tartuntaa. Vasta-aineet voivat kuitenkin olla koholla ilman, että oireiden aiheuttajana kuitenkaan on borrelia- tai anaplasmatartunta. Tällöin tartunnan mahdollista etenemistä voidaan tarkkailla vasta-ainetasojen mittauksilla.

Punkkien häätöön voi käyttää esimerkiksi valeluliuosta, kerran kuussa suun kautta annettavaa tablettilääkitystä tai punkkipantoja. Silti hän suosittelee kaikille lemmikeille ja niiden omistajille punkkisyyniä kerran päivässä.