Koirien loiset jaetaan suolistossa tai kudoksissa eläviin sisäloisiin, kuten matoihin, sekä ulkoloisiin, kuten esimerkiksi punkkeihin ja kirppuihin. Viimeksi mainitut viihtyvät koiran turkissa tai iholla. Osa koiran loislajeista on harmittomia, mutta toiset haittaavat koiran terveyttä ja voivat tarttua myös ihmiseen. Koiran suolinkaisen toukka voi aiheuttaa ihmiseen päädyttyään terveyshaittaa.

Koira voi saada sisäloisen ympäristöstään jopa ihon läpi, mutta yleisemmin suun kautta esimerkiksi syömällä pikkujyrsijän tai raakaa kalaa. Loistartunnan saanut eläin voi levittää ulosteidensa mukana uusia loiseläimiä ympäristöönsä, jollei sitä hoideta.

- Esimerkiksi koirien suolinkaisilla on viisi erilaista tartuntatapaa. Loistartuntaa ei välttämättä huomaa koirasta mitenkään. Loisia kantavat koirat voivat kuitenkin tartuttaa muita koiria ja pentukoirat voivat jopa kuolla suolinkaisiin, Helsingin eläinlääketieteellisen tiedekunnan parasitologian dosentti Anu Näreaho kertoo.

Suomessa vain noin kuudella prosentilla koirista on matoja, joista puolet ovat suolinkaistartuntoja. Anu Näreaho suosittelee, että varmuuden vuoksi annetun matokuurin sijaan aikuisen kotikoiran ulostenäyte tulisi tutkia koiran riskiprofiilin mukaan. Oma eläinlääkäri pystyy arvioimaan näytteiden perusteella koiran loisriskin ja suosittelemaan sopivaa näytteenottoväliä sekä mahdollista hoitomuotoa.

 

Myös koiran ulkoloisista voi olla ihmiselle haittaa

Kesäaikaan koira voi tuoda kotiin luonnosta haalimiaan kirppuja ja punkkeja. Kirput voivat käydä puraisemassa ihmistäkin, ja aiheuttaa kutisevia näppyjä, vaikka eivät taloksi asettuisikaan. Myös punkkeja voi kulkeutua koiran karvapeitteessä ihmisten lähelle.

- Jos kirput tai puutiaiset muodostuvat riesaksi, on niitä varten olemassa monenlaisia pitkävaikutteisiakin lääkkeitä. Lääkityksen voi aloittaa jo keväällä ja jatkaa pitkälle syksyyn, Näreaho ohjeistaa.