Kissakaverin mouruaminen ja levottomuus ovat monille omistajille tuttu keväinen harmi. Syynä ei-toivottuun käytökseen on kissojen sukupuolivietti, jota valon lisääntyminen keväisin voimistaa.

– Kiiman aikana naaraskissa mouruaa kutsuakseen kolleja parittelemaan. Myös kollikissa mouruaa sukukypsäksi tultuaan. Pysyvin ratkaisu kissan kiiman estoon ja mouruamisen rauhoittamiseen on sterilisaatio- tai kastraatioleikkaus, joka on suositeltava toimenpide jokaiselle lemmikkikissalle, kertoo kissalääketieteeseen perehtynyt eläinlääkäri, Diplomate, ABVP (Canine and Feline Practice) Aija Jantunen Evidensia Lohjalta.

 

Pieni toimenpide, suuri hyöty

Leikkaus rauhoittaa kissaa ja yleensä parantaa sen elämänlaatua merkittävästi. Etenkin vapaana ulkoilevat, leikkaamattomat kissat lisääntyvät nopeasti, ja Suomessa kodittomia ja luonnossa villiintyneitä kissoja on jo nyt paljon enemmän kuin niille on tarjolla hyviä koteja.

– Kiima-aika toistuu tavallisesti valoisaan vuodenaikaan jopa 2–3 viikon välein. Sukukypsäksi tultuaan kissa voi saada vuodessa kolme pentuetta, eli elämänsä aikana leikkaamaton naaras voi saada yhteensä jopa yli sata pentua, kertoo kissalääketieteeseen perehtynyt eläinlääkäri, MANZCVS (Medicine of Cats) Teija Viita-aho kissaklinikka Evidensia Felinasta.

Sterilisaatio ja kastraatio ovat rutiinitoimenpiteitä, joista potilas toipuu yleensä nopeasti.

Leikkaus suositellaan tehtäväksi ennen kissan tuloa sukukypsäksi. Sukukypsyyden alkuun vaikuttavat muun muassa kissan rotu, sen ruokinta ja kasvu sekä vuodenajasta riippuvainen valon määrä.

– Ennen sukukypsäksi tuloa tehdyllä leikkauksella pystytään muun muassa pienentämään naaraskissan maitorauhaskasvainriskiä ja tehokkaimmin ehkäisemään kollin ei-toivottua seksuaalista käyttäytymistä, kuten merkkailua ja karkailua, Viita-aho kertoo.

 

Sisäkissakin tarvitsee rokotussuojan

Yhä suurempi osa lemmikkikissoista elää sisäkissoina. Myös sisäkissan säännöllisestä terveydenhoidosta on syytä huolehtia, sillä kissa on taitava kätkemään kipunsa ja perheen keskellä elävän eläinystävän vaivat saattavat jäädä helposti huomaamatta ilman säännöllisiä eläinlääkärin tarkastuksia. Kipu tai esimerkiksi stressi voivat ilmetä esimerkiksi hiekkalaatikkokäytöksen muutoksina tai muina käytöshäiriöinä.

– Lisäksi kaikki kissat, liikkuivat ne sitten ulkona tai sisällä, tarvitsevat rokotussuojan. Esimerkiksi kissaruttoa aiheuttavat parvovirukset voivat kulkeutua paikasta toiseen omistajan kengissä tai vaatteissa, eikä sisäkissaakaan näin ollen kannata jättää kokonaan rokottamatta, eläinlääkäri Aija Jantunen painottaa.

– Kissojen rokotustarve vaihtelee kuitenkin elintapojen mukaan, ja kissakaverin rokotustarpeesta onkin aina hyvä keskustella eläinlääkärin kanssa vuosittaisen terveystarkastuksen yhteydessä.