Fyysisen toimintakyvyn aleneminen, yksinäisyys ja muistisairaudet aiheuttavat kuitenkin haasteita ikäihmisen turvalliselle kotona asumiselle.

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry:n Ikäteknologiakeskuksen kehittämispäällikkö Sanna Kaijasen mukaan teknologian avulla voidaan parantaa turvallisen elämän edellytyksiä.
Useat ikäihmisten onnettomuuksista ja pysyvään hoitoon johtavista haavereista aiheutuvat kotona tapahtuvista tapaturmista.

" Tarvitaan tukea ja neuvontaa palvelujen käyttämiseksi."

– Kaatumiset ja loukkaantumiset ovat todella yleisiä. Esimerkiksi palovaroittimen patterin vaihtamisesta saattaa seurata onnettomuuksia ja erilaisia hoito- ja palvelutarpeita, kertoo Kaijanen.
Vaaratilanteita henkilöille ja kiinteistöille aiheuttavat myös porisemaan unohdetut liedet, sekä vuotamaan jääneet hanat. Erityisen haastava tilanne on muistisairailla vanhuksilla.

 

Muistisairaudet ja yksinäisyys vanhusten arjessa

Muistisairaat ihmiset voivat eksyä kodin ulkopuolella asioidessaan. Mikäli kotoa ei eksymisriskin takia uskalleta tai fyysisen toimintarajoitteen takia pystytä poistumaan, kasvaa yksinäisyyden riski entisestään.

– Ikäihmisten yksinäisyys on yhteiskunnassamme erittäin iso haaste ja voi johtaa siihen, ettei kotona voida enää itsenäisesti asua. Yksinäisyys voi vaikuttaa merkittävästi myös mielenterveyteen.

Kaijasen mukaan sähköiset yhteydenpitoon tarkoitetut palvelut sekä kotona asumista tukevat teknologiset välineet voivat tuoda iloa ja apua ikäihmisen elämään. Ihmisen kosketusta ne
eivät kuitenkaan korvaa.

 

Eettisesti ja omilla ehdoilla

Kaijasen mukaan ikäihmisen turvallisuutta parantavia teknologisia ratkaisuja löytyy nykyään jo todella paljon. Kätevinä ratkaisuina hän mainitsee muun muassa erilaiset muistuttimet, liesivahdit, lääkeannostelijat ja paikannuslaitteet. Ikäihmisten itsenäistä pärjäämistä haastaa se, että yhä useampi palvelu on saatavissa verkossa sähköisesti.

– Kaikki eivät osaa tai voi käyttää sähköisiä palveluja. Tarvitaan tukea ja neuvontaa palvelujen käyttämiseksi. Jos kotoa ei pääse pois, sähköisten palveluiden käyttökyky olisi älyttömän hyvä juttu, summaa Kaijanen. Asenteet teknologiaa kohtaan ovat ikäihmisten keskuudessa Kaijasen mukaan pääosin myönteisiä. Edellytyksenä kuitenkin on, että käyttö on vapaaehtoista, minkä lisäksi apua tulee olla saatavissa.

– Jo hankintavaiheessa kannattaa miettiä käyttöönoton tukea ja sitä kuka laitteen kanssa auttaa, vinkkaa Kaijanen.

Laitteiden käyttöönoton kanssa on parempi toimia nyt kuin myöhemmin; muistisairaan kyky käyttää laitetta on usein parempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa se otetaan käyttöön. Kaijanen kehottaakin omaisten, ikäihmisten ja ammattilaisten väliseen avoimeen keskusteluun, jossa vaihtoehtoja käydään yhdessä läpi ja kokeillaan rohkeasti.