Molemmilla purjehtijoilla on jo arvokisamitaleita plakkarissa, ja nyt tähytään yhdessä kohti uusia. Wulff muistetaan Lontoon Olympialaisten 2012 pronssimitalista yhdessä Silja Lehtisen ja Silja Kanervan kanssa, ja juuri ennen sitä venekunta oli voittanut MM-kultaa Göteborgissa. Ruskolalla on muun muassa kultaa nuorten alle 23-vuotiaiden MM-kisoista.   

– Noora ei ollut ihan uusi tuttavuus. Oli siis jo jotain mistä lähteä rakentamaan, ja työskentelyä kehitetään koko ajan, Mikaela sanoo.  

Aluksi pari testasi kahta luokkaa, 470 ja 49er FX, mutta luokaksi on vakiintunut jälkimmäinen. Tähtäin on Tokion kesäolympialaisissa 2020 – ei vain osallistuminen, vaan myös menestyminen.

– Tokion maapaikkoja jaetaan Tanskan Århusin MM-kisoissa elokuussa 2018, ja lisää kovia arvokisoja on tiedossa matkan varrella, Noora ja Mikaela kertovat. 

Missä päin olette harjoitelleet viime aikoina?

− Syksy 2017 on kulunut Tanskassa ja Portugalissa. Helmikuussa siirrytään Mallorcalle.

Naiset toteavat, että lajitreenin ohella heille keskeistä on henkinen valmennus ja myös ruokavalio, joihin kiinnitetään paljon huomiota. Tiimityö ja itsevarmuus ovat kaiken A & O. Parina purjehtiessa vietetään paljon aikaa yhdessä: treeniarjessa esimerkiksi palautteen antaminen ja tiimin toimivuus testataan koko ajan.

– Ruokavalio vaikuttaa paljon fyysiseen puoleen, mutta se on tärkeää myös siksi, että meillä on painotavoite eli painoa pitää saada ylös, Noora kertoo. 

 

Panostakaa 100% purjehdukseen

Ehtiikö maajoukkuepurjehtija harrastaa jotain muuta?

− Onhan sitä paljon muitakin kiinnostavia lajeja, esimerkiksi golf, mutta aika on kortilla ja kausi supertiukka. Kahta kesälajia ei siihen oikein mahdu, Noora sanoo.

Mitkä ovat ne avaimet, joilla pääsee purjehduksessa huipulle?

− Kun lajin tekninen puoli toimii hyvin, niin tärkeintä on määrätietoisuus ja keskittymiskyky. Erityisesti se, että pystyy poimimaan monista pienistä purjehdukseen vaikuttavista asioista ne, joilla on merkitystä suorituksen kannalta, Mikaela toteaa.

He kertovat seuraavansa jonkin verran oman luokkansa uusia, nuoria purjehtijoita, sillä he saattavat pian olla niitä, joiden kanssa tullaan treenaamaan.

Millaisia terveisiä teillä on nuorille kilpapurjehtijoille?

– Lukioiässä tehdään tärkeitä valintoja ja silloin voi olla ulkoisia paineita. Nuorten pitäisi uskaltaa panostaa 100% urheiluun ja heittäytyä siihen täysillä. Se tarkoittaa, että jotain pitää jättää pois, mutta kyllä ne ystävät säilyvät silti elämässä mukana. Urheilu antaa paljon ainutlaatuisia kokemuksia. Purjehtiessa oppii itsestään ja kaverista todella paljon, he summaavat.