Maaliskuussa kuluttajien luottamuksen vahvistuminen näkyi myös kotimaassa: moottoriveneiden rekisteröinneissä päädyttiin yli 18 prosentin kasvuun edellisvuoteen verrattuna. Näkymät ovat ensimmäistä kertaa pitkään aikaan todella positiivisia.

Vuoden ensimmäisinä kuukausina rekisteröintimäärät ovat toki vähäisiä, sillä venekaupan vilkkaat kuukaudet ovat vasta edessä. Viitettä tulevasta tuoreimmat tiedot kuitenkin antavat: niiden perusteella venekauppa on piristynyt ja voimme odottaa vilkasta veneilykesää.

Veneilyllä on myös laajempaa merkitystä erityisesti rannikkoseutujen ja saariston elinvoimalle. Suomalainen keskivertoveneilijä tekee 17 päiväretkeä ja 16 yöreissua kesässä, eli käyttää paljon saariston palveluja. Veneilyn luomaa myönteistä ilmapiiriä osaavat arvostaa myös autolla, moottoripyörällä tai polkupyörällä liikkuvat lomailijat.

Kun on uskoa tulevaisuuteen ja panostetaan parempaan palveluun ja pidennetään matkailusesonkia, niin meillä on enemmän tarjottavaa myös kansainvälisille matkailijoille ja saariston ystäville, joiden kesälomakausi poikkeaa suomalaisesta. Suomen saaristolla on kuitenkin annettavana jotain aivan poikkeuksellista, jota eivät veneilyturismin perinteiset suurmaat pysty tarjoamaan.

 

Päiväretkeily muuttaa vanhentunutta venekantaamme

Piristymistä ja venekannan uusiutumista on syytä toivoa, sillä varsin vanhoilla veneillähän Suomessa liikutaan. Perämoottoriveneiden keski-ikä on 18 vuotta, sisämoottoriveneiden lähes 30 vuotta ja purjeveneiden liki 27 vuotta.

Venekannan uusiutuessa muuttuvat myös venetyypit. Veneilyn selvä trendi on päiväretkeily, jota varten hankitaan nopeita veneitä, joilla voi käydä mukavasti retkellä ja palata illalla kotiin.

Suomalaisten venevalmistajien mukaan ensiveneen hankkijat eivät enää tyydy pieneen pulpettiveneeseen, vaan hankkivat heti sellaisen retkiveneen, josta perhe haaveilee. Usein taustalla on tosin kokemusta vanhempien veneellä liikkumisesta, joten laji ja kiinnostavat retkikohteet tunnetaan jo etukäteen.

Nykypäivän suosikkiluokka, päiväretkivene on 6–7 metriä ja siinä on tyypillisesti myös kajuutta, johon mahtuu pari makuupaikkaa. Pieni sisätila palvelee useimmiten sateelta suojattuna säilytystilana. Yöpymismahdollisuus on siis tärkeä, mutta useimmille veneilijöille ei veneen tarvitse olla varsinaisesti asuttava.

Retkiveneen ostajia ovat sekä veneilyä aloittavat nuoret perheet, että kokeneet veneilijät, jotka luopuvat matkaveneilystä ja vaihtavat veneensä pienempään tai palaavat harrastuksen pariin tauon jälkeen.

Palvelujen kehittyminen helpottaa myös veneilyn aloittamista. Venettä ei tarvitse välttämättä omistaa, vaan sen voi liisata tai vuokrata. Yhä useampi veneen perinteiseen tapaan omistavakin ostaa telakoinnit, huollot ja pesut palveluna, mistä kertoo telakkapalveluiden nopea kehittyminen. Työpaikkoja syntyy koko ajan ja taitavia ihmisiä tarvitaan, joten pidetään 100-vuotias veneilevä Suomi maailman huipulla myös jatkossa.